Kariojan sukuseura
 
Etusivu | Ajankohtaista | Suvun historiaa | jÄsenYYS | Kuvagalleria | SEURA | Vieraskirja| Linkit
 

Yleistä

Kariojan sukunimeä käyttää väestörekisterikeskuksen mukaan (21.9.2009) Suomessa 115 ja ulkomailla seitsemän henkilöä. Lisäksi Karioja -nimeä esiintyy myös muutamilla kaksoissukunimeä käyttävillä henkilöillä. Sukuun kuuluvat tietenkin myös ne aikaisempien sukupolvien geneettiset jälkeläiset puolisoineen, joilla nimi on jossakin vaiheessa avioliiton tai tilan nimen kautta vaihtunut tai nimi on jostain syystä jäänyt saamatta...

Karioja nimen alkuperä liittyy Kestilän kunnan Kestilän kylässä sijaitsevaan Karioja-nimiseen maatilaan R:no 31. Pohjalaisen tavan mukaan tilan asukkaita kutsuttiin talon nimellä ja niinpä 1840 -luvulla tilalla asuneet Pehr (Pekka) Kärki (s.11.11.1799) ja vaimonsa Greeta Sofia Gesti (s.11.4.1799) saivat tai ottivat Kariojan sukunimekseen. Greeta Kestin pojasta Jaakosta (Jacob) suku on sitten haarautunut Kestilässä eri kylille ja muualle ympäri Suomea. Suvun jäseniä asuu Suomen lisäksi nykyisin ainakin Ruotsissa, Englannissa, USA:ssa ja Kanadassa. Elantonsa suvun jäsenet saivat 1800-luvulla maasta ja tyypillisistä maaseudun ammateista. Myöhemmin 1900-luvulla yhteiskunnallisen kehityksen myötä suvun jäsenten koulutustaso on noussut ja niinpä nykyisin heitä löytyy kaikilta yhteiskunnan tasoilta. Vaikka Kariojia työskentelee vakituisesti tai tilapäisesti kaikilla mantereilla ja miltei kaikentasoisissa työtehtävissä, ovat suvun juuret syvällä kotimaan mullassa.

Geenitutkimuksen tuloksia

Päivi Kankaala esitelmöi Rokuan sukukokouksessa heinäkuussa 2009 sukumme vaiheista geenitutkimuksen keinoin tarkasteltuna. Tehdyn tutkimuksen ideoi ja tilasi Jukka Karioja, joka edustaa sukukirjassamme 9. sukupolvea. Hän tilasi omasta DNA-näytteestän 67:ää ns. STR-merkkigeeniä koskevan isälinjatutkimuksen yhdysvaltalaiselta Family Tree DNA –yritykseltä. Tutkimuksessa oli tarkoitus seurata Kariojien isälinjaa taaksepäin, ja näin löytää suvullemme yhteyksiä muihin sukuihin, joiden edustajista vastaavia tutkimuksia on tehty. Samalla tavoiteltiin myös tietoa siitä, mistä sukumme esi-isät ovat Suomeen tulleet. Tutkimus on Kariojan suvun tapauksessa hyvin kiinnostava, sillä isälinjan osalta sukututkimus päättyy 1826-1891 eläneeseen Jaakko Kariojaan, joka edustaa sukukirjamme 5. sukupolvea. Tästä taaksepäin on voitu seurata vain Jaakko Kariojan äidin sukua, sillä hänen isästään ei ole tietoa.

Family Tree DNA:n isälinjatietokannassa oli tutkimuksen tekohetkellä 1166 suomalaista, joista 292 oli tutkittu kaikkien 67:n STR-merkin osalta. Tästä joukosta suvullamme näyttää olevan yhteys suomalaisista suvuista ainakin Rönnyn ja Lehmosen sukuihin. Sukulaisuussuhde Röntyihin näyttää olevan hieman läheisempi kuin Lehmosiin. Röntyjen kanssa yhteinen kantaisä on yli 98 %:n todennäköisyydellä elänyt 16 sukupolvea sitten, tai myöhemmin. Lehmostenkin kanssa yhteinen kantaisä löytyy yli 96 %:n varmuudella 20 sukupolven sisältä. On kuitenkin huomattava, että tällaiset luvut sukujen välisistä yhteyksistä perustuvat todennäköisyyslaskelmiin. Vaikka siis voidaankin sanoa, että saadut tiedot pitävät hyvin todennäköisesti paikkansa, eivät ne kuitenkaan ole absoluuttinen totuus.

Lisäksi tutkimuksissa selvisi, että sukumme esi-isien muuttoreitti Suomeen on kulkenut Skandinavian kautta. Ensimmäinen Suomeen saapunut sukumme esi-isä on todennäköisesti tullut Suomen länsirannikolle Ruotsista noin 5000 vuotta sitten alkaneiden muuttoaaltojen aikana. Ennen sitä reitti näyttää käyneen ihmisen alkukotina pidetystä Afrikasta Lähi-itään, missä ensimmäinen sukumme kanssa samaan nk. haploryhmään geneettisesti kuulunut ihminen on syntynyt n. 25000 vuotta sitten. Lähi-idästä jäljet johtavat Espanjan seudulle, ja siitä edelleen Skandinaviaan ja Suomeen.

Lisää tietoja tarkemmassa esitelmätekstissä täällä. (pdf-dokumentti)

Kariojan suvun yhteys Kalevalan runonlaulajiin

Rokuan sukukokouksessa kuultiin myös Aino Komulaisen esitelmä Karjalaisen runonlaulajasuvun yhteydestä Kariojiin. Esitelmän aiheena oli tarkemmin Karjalaisen runonlaulajasuku, ja heidän yhteytensä aikoinaan Rokuan tilaa asuttaneisiin sukulaisiimme, jotka hekin olivan nimeltään Karjalaisia. Kalevalan synnyn kannalta merkittävin sukulaisemme on ollut Martiska Karjalainen, jolta Elias Lönnrot on vuonna 1834 tekemällään runonkeruumatkalla kerännyt talteen n. 1800 säettä. Lönnrotilla oli käytössään vanhaa Kalevalaa tehtäessä n. 40000 säettä kansanrunoaineistoa, joten Martiskan osuus yksittäisenä runonlaulajana on huomattava, vaikkakin Martiskaa suurempia määriä Lönnrotille laulaneita oli useampiakin.

Lisää tietoa Karjalaisen runonlaulajasuvusta löytyy täältä. (pdf-dokumentti)